Urheilijan identiteetti on ollut viime aikoina tapetilla, kun esim. Kiira Korpi kertoi omasta kokemuksestaan uran jälkeen, kuinka ikävää oli kuulla ”ex-” sana kaikkialla, etenkin taitoluistelijan kohdalla. Luistelihan hän edelleen, ei vain enää kilpaillut...
”Tulee kyllä mätettyä jätskiä/ylisyötyä/ahmittua Netflixiä tuntitolkulla aina kun mulle huudetaan treeneissä/petyn itseeni/tuntuu, että oon ihan paska”… Tunnistaako kukaan itseään tai osaa itsestään? Jos vastaat ”joooh” niin onnittelut...
Käytätkö enemmän aikaa miettiessäsi, kuinka hyväksi voit tulla vai kuinka huono juuri äsken olit? Vietätkö enemmän aikaa vertaillessasi itseäsi muihin ja tunnet sen takia alemmuutta vai näetkö toisten menestymisen voimaannuttavana tekijänä myös sinulle? Käytätkö...
Tiedätkö sen tyypin, joka mielellään ottaa vetovastuun porukasta? Tai höpöttelee puolet treenistä joka päivä? Rakastaa tapahtumia ja niiden keskipisteenä hyörimistä? Osaa inspiroida muita? Oletko kenties jotain näistä? Heitä yhdistää ekstroverttiys. Nuo ihmiset, ketkä...
Hei oletko sinä se introvertti urheilija, joka tuntee, että sun pitäisi olla äänekkäämpi tai sosiaalisempi urheilun maailmassa? Et vaan viihdy metelissä? Pidätkö ujoutta ja introverttiyttä samana asiana? Tiesitkö, että extovertitkin voi olla ujoja? Kaivaudutaanpa...
Haavoittuvaisuus. Herkkyys. Aitous. Rohkeus. Kivoja sanoja? Epämiellyttäviä sanoja? Mitä ne edes tarkoittaa? Miten nuo sanat liittyisivät urheiluun? Sinun täytynee olla hieman vinksallaan, sinä pehmeä täti Saana Suomesta, jos luulet, että tuollaiset nössykkä sanat...
