”Tulee kyllä mätettyä jätskiä/ylisyötyä/ahmittua Netflixiä tuntitolkulla aina kun mulle huudetaan treeneissä/petyn itseeni/tuntuu, että oon ihan paska”… Tunnistaako kukaan itseään tai osaa itsestään? Jos vastaat ”joooh” niin onnittelut kuomaseni, olet tunnistanut tietyn käyttäytymismallin ja mikä esim. sinne jääkaapille ja jätskilootalle ajaa. Tämä tarkoittaa, että sinulla on itsetietoisuutta ainakin jonkun verran. Jos taas ajattelet, että ”hmm vitsi miten kummallista, että joka kerta, kun pelaan huonosti, tulee syötyä kaikkea moskaa. Lienee sattumaa” – niin ehkä voitaisi kurkata sattumien taakse.
Tänään aiheena itsetietoisuus, mitä se on ja miksi sinun tulisi välittää siitä ainakin jonkun verran. Tunnistaa, seisoa pojotatko oman onnesi tiellä ja miten siirtää kaunis peffasi sivuun itsesi tieltä. Tekstin lukemisen jälkeen ennustan, että olet sitä mieltä, että itsetietoisuus on tärkeää, tiedät, kuinka se voi auttaa sinua ja miten pystyt parantamaan itsetietoisuutta. Joten kun pääset loppuun saakka, autenttinen ja rajoittamaton versio sinusta on lähdössä lentoon! 😉
1 Itsetietoisuuden määritelmä
Itsetietoisuuden määritelmä on Merriam Websterin sanakirjan mukana lyhyesti ja ytimekkäästi ”tietoisuutta omasta yksilöllisyydestä ja persoonallisuudesta”. Eurichin Tasha (2018) määritteli itsetietoisuuden kahdella eri tasolla: sisäinen itsetietoisuus ja ulkoinen itsetietoisuus.
Sisäinen itsetietoisuus edustaa, kuinka selkeästi näämme omat arvomme, intohimomme, halumme, sovimme/sopeudumme ympäristöön, reaktiomme (sisältäen ajatukset, tunteet, käyttäytymisen, vahvuudet sekä heikkoudet), ja vaikutuksen muihin ihmisiin. Ulkoinen itsetietoisuus tarkoittaa sen ymmärtämistä, miten muut ihmiset näkevät meidät, noiden samojen teemojen sisällä.
Lisäksi, Itsetietoisuuden teorian mukaan itsetietoisuus on sitä, että tunnistamme, että emme ole sama kuin ajatuksemme. (Duval & Wicklund, 1972). No, tämäpä inspiroivaa, vai mitä? Joskus kun ajatuksemme juoksevat tätä rataa ”Olen ihan paska”, ”Olen lihava, laiska aasi”, tai vaikka ”Olen ihan paras kaikessa mitä teen!!” tai mitä vain, valitse sä, mikä sopii sun elämään, sullakin on ajatuksia 😁.. Mutta pointti on se, että ajatukset ovat arvokkaita, mutta silti eri asia kuin se, mitä me olemme ihmisinä. Joskus olemme aivan liian ankaria itsellemme, mutta tämä voi olla joskus myös toisin päin – ajattelemme, että olemme huippuja jossain, mutta todellisuudessa emme olekaan…
Eli. Emme ole ajatuksemme ja voimme oppia ottamaan etäisyyttä ajatuksiin, ymmärtämään, että ne ovat siellä, mutta niiden ei tarvitse määrittää päivän fiilistä, olotilaa tai meidän olemista tässä maailmassa. Voimme oppia löytämään todellisemman puolen itsestämme.
Todellinen puoli itsestämme? Mitä… Hei Koljonen, tuo ei tarkoita mitään. Ok, tiedän, toi on vähän hassu sanonta, mutta pysy mukana menossa ja anna mun avata ja selittää noita sanoja hiukan..
2 Itsetietoisuuden hyödyt
No niin se todellinen minä… Haluan ensin esitellä näitä lukuisia itsetietoisuuden mukanaan tuomia hyötyjä ja etuja ja sitä kautta päästään siihen, miksi se on tärkeää ja mitä sillä todellisella minällä tarkoitetaan. Jos nuo sanat sitten alkaisi käydä järkeen jollain tapaa:)
Jatketaan ajatusten parissa. Meidän tiedostamattomassa mielessä on uskomaton kasa ideoita ja uskomuksia, joita se pitää totena, ellemme vähän tutki niitä ja kyseenalaista, ovatko ne tosia. Tiedostamattomat ideat ja uskomukset tulevat usein yhteiskunnan vaikutusten myötä, joille me olemme ”altistuneet” koko elämämme. Ne tulevat myös lapsuuden ja menneisyyden kokemuksista.
Esimerkkitarinan aika. Jee! Ajattele kuusivuotiasta Sirpaa, joka on pelannut takapihalla tunteja ja nyt juoksee takaisin sisään mutaisilla kengillä ja likaisilla käsillä palloa pomputellen. Sirpa pursuaa ilosta ja odotuksesta, että pääsee kertomaan äitille tempusta, jonka hän juuri oppi pallon kanssa!! Äiti äiti äiti kato mitä mä just tein!!
Äiti ikävä kyllä oli jo stressaantunut työpäivän jälkeen ja nyt hän näkee, kuinka Sirpa kantaa mutaa sisään kengissään ja sotkee paikat tullessaan… Ei enää lisää sotkua tähän päivään äiti ajattelee ja vastaa intopiukeana hyppivälle Sirpalle ”Sirpa, mene takaisin pihalle, sun kengistä tulee kuraa kaikkialle sisälle!”.
Sirpa kääntyy ympäri, hänen naamansa muuttuu nopeasti superinnokkaasta ja itsestään ylpeästä olevasta tytöstä pettyneeksi ja surulliseksi. Hän kävelee takaisin ulos ja tuntee olonsa noloksi ja vähän syylliseksi, että innostui niin paljon pallotempusta. Hän laittaa pallon sivuun.
Seuraavalla kerralla, kun Sirpa oppii uusia temppuja tai juttuja, hän ei välttämättä halua näyttää niitä kellekään, koska hänellä on pieni pelko takaraivossa, että hän joutuu pettymään ja tuntemaan itsensä noloksi taas. Hän saattaa alkaa piilotella omia taitojaan niiden esittelyn sijaan ja hänestä kasvaa todella nöyrä urheilija.
En tarkoita, että yksi tällainen tarina tai kokemus luo meidän koko olemuksemme ja käyttäytymismallit, mutta toivon, että ymmärsit idean, kuinka tällaiset kokemukset kuitenkin voivat muokata sitä, miten saatamme alkaa muokkaamaan omaa käyttäytymistämme jo tosi pienestä pitäen ja kantamaan noita muistijälkiä mukanamme. Usein lapsuuden ja menneisyyden tapahtumat ovat tallennettuina tiedostamattoman mielen puolelle ja saatamme käyttäytyä niin kuin ne olisivat ainoa tapa meille olla ja elää, ellemme ole niistä tietoisia ja välillä sukella vähän syvemmälle omiin ajatuksiin.
Sirpan tapauksessa, me aikuisina näämme, että ei tuossa ole syytä olla surullinen, pettynyt tai nolostunut temppujen osaamisesta vaan kyseessä oli vain yksi normaali reaktio äitiltä, joka toivoi pitävänsä talonsa puhtaampana. Mutta kun tämä tapahtuu meille lapsina, meillä ei ole samankaltaista ymmärrystä ja kokonaiskuvaa tilanteesta. Me muistamme, miltä se tuntui. Ja saatamme alkaa kantamaan noita muistoja tunteisiin liitettynä mukana ja pitämään ne mukana aina tähän päivään saakka.
Kun olemme aikuisia, ottamalla syväluotausta tiedostamattomaan mieleen ja kyseenalaistamalla käyttäytymismallimme, päästään katsastelemaan, jos nuo käyttäytymismallit ja/tai ajatukset oikeasti olevat meille edullisia ja hyödyllisiä meidän onnellisuuden ja kasvun kannalta.
Sirpa aikuisena voi esimerkiksi jatkuvasti vähätellä itseään ja tekemistään, koska hän oppi, että hänen ei kannattaisi tuntea niin super-innostuneesti omista saavutuksistaan. Joten hän pitää itsensä tavallaan pannassa, joka taasen jarruttaa häntä saavuttamasta hänen täyttä potentiaaliaan. Tässä alla on ilmainen ”työkirja” (englanniksi), jonka voit ladata, joka auttaa sinua kohentamaan omaa itseluottamustasi, jos toimit ohjeiden mukaan 👇🏼
Ajattele omaa tiedostamatonta mieltä ikäänkuin pesusienenä. Se imi kaiken yhteiskunnasta, perheestä, työstä, harrastuksista, ystävistä ja niiden parissa opituista jutuista ja kokemuksista, kun kasvoit ja tämä prosessi on edelleen käynnissä. Nyt voisit puristaa litkut ulos sienestä ja tarkastella, mitä sieltä tulee, ovatko jotkin uskomuksista ja ajatusmalleistasi itseasiassa vahingollisia sinulle ja alkaa ravistelemaan niitä pois. Jotta voisit löytää sen todellisen minäsi, esim. Sirpan tapauksessa sen puolen, joka innostui niin sikana uuden opppimisesta ja urheilusta, jota olet saattanut haudata sinne pesusienen sisään tiedostamattasi.
Koska arvaapa mitä… Kun alamme rutistamaan pesusienestä ulos niitä juttuja, jotka eivät tue meitä enää, alamme myös tiedostaa yhä enemmän, keitä todellisuudessa olemme, mihin uskomme, ja se puolestaan toimii voimaannuttavana kokemuksena, koska tiedämme, mitä kohti pyrkiä elämässä. Mikä tuntuu meistä oikealta ja sopivalta. Se todellinen minä löytyy.
Näin itsetietoisuus on myös isosti yhteydessä oman arvon tuntoon ja itseluottamukseen, kun tiedämme enemmän itsestämme ja voimme olla johdonmukaisia siinä, mitä olemme, tunnemme ja mitä sanomme ja teemme. Se todellinen minä alkaa myös näkyä.
Jokainen tällä planeetalla haluaisi tulla rakastetuksi ja tuntea rakkautta ja arvostusta, etenkin itse itseämme kohtaan, mutta se on niin vaikeaa… Vai mitä? Se on vaikeaa ja se on vielä vaikeampaa, jos emme tiedä, keitä olemme ja hyväksy sitä. Iso toteamus tulossa : itsetietoisuus on myös siten polku itsensä hyväksymiseen. Itsensä hyväksymisen myötä voimme myös oppia rakastamaan itseämme.
Ajattele tätä skenaariota: haluat lopettaa roskaruoan syömisen, sokerin mussuttamisen, alkaa käymään salilla tai mikä ikinä se on, mutta tiedät, että todella haluat muutosta. Palkkaat jostain apua, ja saat liudan kaikkia vinkkejä ja listan, miten tehdä asiat ”oikein” ja pääset homman alkuun.
Mutta homma alkaa lipsua pikku hiljaa, etenkin, kun jotain ikävää tapahtuu tai homma alkaa käydä raskaaksi. Löydät itsesi syömästä niitä ruokia, joita ei pitäisi ja katsot Netflixiä sen sijaan, että olet siellä salilla vääntämässä pakaroita kuntoon. Alat tuntea olosi taas pettyneeksi ja et luota itseesi. Et arvosta itseäsi, koska et näköjään pysty pysymään ”oikealla” tiellä, vaikka maksoit siitä ja todella haluat muutosta.
Siis miksi? Miksi näin käy? Aina uudelleen?
No, on melkein mahdotonta rikkoa niitä huonoja tapoja ellemme tiedä, miksi ja miten kehitimme ne alunalkaen. Mikä on se emotionaalinen johtolanka, joka ajoit sinut esim. syömään enemmän roskaruokaa kuin sinun pitäisi? Pitääkö se sinut kiireisenä, että voit eksyttää sen tunteen?
Olemme velkaa itsellemme, että ottaisimme enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnista itsetietoisuuden kehittämisen kautta, koska noiden ajatuksen ja uskomusten kautta voisimme todella löytää avaimen itsemme hyväksymiseen ja rakastamiseen, joka auttaisi niin paljon sen kivan ja onnellisen elämän löytämisessä. Jos emme koskaan tutki näitä asioita, pysymme ”kiireisinä” ja pidämme tunteet kurissa turruttamalla aisteja joillain muilla asioilla.
Esimerkiksi, minä otan aina puhelimen esiin ja alan selailemaan Instagramia, kun tunnen oloni yksinäiseksi ryhmässä. En halua olla se, joka näyttää ryhmässäkin yksinäiseltä, irralliselta, ei osana ryhmää, joten ennemmin ”harhautan” itseäni ja alan tuijottelemaan, mitä Instagramilla on tänään tarjottavana. Mutta jos joskus tunnen oloni inspiroituneeksi ja haluan hakea lisää pontta voimaannuttavilta ihmisiltä Instagramista ja alan selaamaan sitä sen takia – syy tämän toiminnan takana on totaalisen erilainen, vaikka itse teko ja käyttäytyminen on aivan sama.
Yksi huomionarvoinen asia on, että tekoja ja ajatuksia ei pidä tuomita tai luokitella. Edellinen esimerkki omasta Instagramin käytöstä voisi esimerkiksi aiheuttaa ajatuksen ”No jep totta kai olen ennemmin puhelimella, koska olen luuseri joka tapauksessa”, kun tulin tietoiseksi tästä käyttäytymisestä. Mutta tuomitseminen ei auta minua tai sinua yhtään. Päinvastoin. Sen sijaan, voin ottaa neutraalin otteen ja tarkastella, mistä tämä käytös kumpuaa ja MITÄ voin tehdä, että tuntisin oloni vähemmän yksinäiseksi.
Kysymällä ”miksi” koko ajan itseltäsi, et välttämättä pääse kovin pitkälle tai homma alkaa tuntua vain surullisemmalta ja surullisemmalta, joten kysy ennemmin itseltäsi ”mitä” alkavia kysymyksiä. Esimerkiksi, minä voin kysyä, että ”Mitä voin tehdä parantaakseni kuuluvuuden tunnetta tässä yhteisössä”, joka antaa vastauksia siihen, miten voin edetä ratkaistakseni tämän haasteen.
Itsetietoisuus on yhteydessä itsensä hyväksymiseen, parempaan itsetuntemukseen ja itseluottamukseen ja lopulta itsensä rakastamiseen, joten onhan se nyt ihan sairaan hyödyllinen kimpale ihmiselämää vai mitä? 🙂 Lähteet noihin väittämiin löytyy blogin lopusta.
No niin ja sitten vielä lopuksi muutamia keinoja, miten parantaa omaa itsetietoisuutta.
3 Miten parantaa omaa itsetietoisuutta?
Keräsin tähän tavat, jotka oli tieteellisesti todistettuja ja mitkä tuli useimmiten esille pienen tutkiskelun jälkeen.
1.Kysy ihmisiltä. Kysy niiltä, ketkä tuntevat sinut ihmisenä. Älä kelpuuta tähän ketä tahansa vaan näiden ihmisten tulee tuntea sinut. He voivat olla pelikavereita, työkavereita, ystäviä tai perheenjäseniä, mutta heidän tulee pystyä vastaamaan kysymykseen: ”mikä tekee sinusta sinut?”
Kuuntele heidän vastaukset, älä puolustaudu tai keskeytä. Kuuntele mielenkiinnolla ja avoimesti ja tutkaile, miltä nuo tunteet tuntuvat sinusta. Tuntuvatko ne todellisilta? Jos tuntuu siltä, että ”ei tosiaan, toi bitch ei oo minä!” – niin todennäköisesti käytöksesi on sitten erilainen kuin se, millaiseksi tunnet itsesi ja mitä olet. Tsekkauksen paikka.
Jos taas tunnet, että heidän kuvaukset kolahtavat sinuun, käyttäydyt todennäköisimmin myös linjassa oman olemisen ja persoonasi kanssa. Joskus tämä toimii myös ihanasti vahvistavana, kun kuulet muiden arvostavan asioita sinussa, joita itse saatat vähätellä.❤️
2.Osta ulkopuolisen tuottama testi, joka auttaa sinua ymmärtämään enemmän persoonallisuuttasi ja/tai ajatusmallejasi. Se oli oikeasti yksi suositus. Koska nämä testit tuovat esille jotain, mitä voit siten vahvistaa omassa elämässä tai ehkä olet eksynyt kauemmas siitä, mitä olet ja elämä tuntuu tahmealta. Jos haluat kokeilla testejä, laita mailia saanamkoljonen@gmail.com ja katsotaan, mikä sopisi sinulle parhaiten. Yksi suosituimmista on Extended DISC:n Persoona-analyysi (49€) ja minähän olen sertifioitu Extended DISC ammattilainen, joten pistä ihmeessä viestiä, jos haluat tsekata lisää omasta persoonastasi! 🙂
3. Meditoi kuoma. Älä ajattele meditaatio jonain voodoo meininkinä. Kokeile. On siistiä (ja sopivasti pelottavaa myös joskus :D) oikeasti kuulla omat ajatukset, kun istumme alas, hidastamme ja annamme tunteiden ja ajatusten olla ja kulkea häiriöttä.
Joten ota aikaa tuntemiseen, ja katso, mitä sieltä nousee, tutki niitä uteliaisuudella, ilman tuomitsemista. Kun näitä oppii tekemään pikku hiljaa, saatat päästä käsiksi siihen, miksi sinusta tuntuu kuin olisit ollut jumissa pitkään jonkun asian kanssa ja mikä sinua oikein on pidätellyt. Kokeile esimerkiksi Headspace tai Calm applikaatioita, jotka opettavat meditaation ja mindfulnessin alkeita. 😌
4. Kirjoita. Vaikka et olisi kirjailija, tai innokas kirjoittaja, kokeile kirjoittaa vaikka sähköposteja ystäville, piirrä vihkoon tunteitasi, kirjoita aamuisin päällimmäiset fiilikset söpöön muistikirjaan jne… Älä välitä käsialasta, pilkuista, lausesäännöistä tai kieliopista. Pidä kynä liikkeessä koko ajan.
Yksi kirjoittamisen alkuun pääsemisen kysymys itsellä oli, että ”Mitkä ovat tilanteet, joissa tunnen itseni näin kurjaksi? Mikä aiheuttaa tämän tunteen? Milloin se ilmenee? Mitä voin tehdä sille tai näille tilanteille?” Jos opin, että jaahas jaahas näissä kaikissahan on aina sama yhteinen juttu ja jatkoin tämän asian tekemistä, piti napauttaa itseä.. Ok, nytpähän tiedän, mistä tämä tulee. Nyt minulla on syy tehdä muutoksia, jotta voin paremmin.
Flannery O’Connor sanoi, “I write because I don’t know what I think until I read what I say.” -> ”Kirjoitan, koska en tiedä, mitä ajattelen kunnes luen, mitä sanon”.
Voimme siis todellakin seistä oman onnemme tiellä ja usein seisommekin emmekä edes tajua sitä. Itsetietoisuutta harjoittamalla voimme oppia siirtyä sivuun.. Joten eikun tutkimaan ja kasvamaan!
Kiitos kun luit ❤️
Saana
Lähteet ja lisää lukemista:
Dana, E. R., Lalwani, N., & Duval, S. (1997). Objective self-awareness and focus of attention following awareness of self-standard discrepancies: Changing self or changing standards of correctness. Journal of Social and Clinical Psychology, 16, 359-380.
Duval, S., & Wicklund, R. A. (1972). A theory of objective self-awareness.
Eurich, T. (2018). What self-awareness really is (and how to cultivate it). Harvard Business Review. Retrieved from https://hbr.org/2018/01/what-self-awareness-really-is-and-how-to-cultivate-it
Fletcher, C. and Bailey, C. (2003), ”Assessing self‐awareness: some issues and methods”, Journal of Managerial Psychology, Vol. 18 No. 5, pp. 395-404.
Build Your Self-confidence
Where does self-confidence come from? Your past experiences? Your ability to know that you handle this moment? That you know you have what conquering this moment takes? So after all, what do you say to yourself in the situation when being tested?
Yes. This work book will help you to create those things in your own life by:
- Discovering the expertise and experience you already have and can count on so you don’t need fake your confidence but know you have it
- Taking a look at your limiting beliefs so you can remove them
- Tips how to handle the pressure moments better so you are free to perform your best in the moment
