Täydellinen. “Ominaisuuksiltaan kaikin puolin tiettyjä vaatimuksia vastaava, moitteeton, virheetön”.
Googleen naputtaessa sanan “täydellinen” saan hakutuloksissa vastaan mm. “täydellinen nainen”, “täydellinen vartalo”, “täydellinen dieetti”, “täydellinen pizzapohja resepti”. Täydellistä.
Sitten Google ehdottaa hakua, joita muut ovat käyttäneet: “Täydellinen ihminen”. Voi miksi?
Jos olisin täydellinen, tietäisin varmaan tähänkin vastauksen.
Mutta hei, kyllähän Google jotain tietää myös. Uteliaisuus vie voiton, klikkaan täydellistä ihmistä! Huvituttaa. Ensimmäisinä hakutuloksissa pomppaa internetin ihanat, hedelmälliset ja syntiset keskustelupalstat. En ehkä pysty enää jatkamaan tätä tutkimusta pidemmälle, sillä vältän noita vauva/meidänperhe/demi keskustelupalstoja viimeiseen asti.
Ei. Pakkohan mun on tietää, mikä on täydellisen ihmisen määritelmä demi.fi:n keskustelupalstalla. Hmm hetki pieni. Nimimerkin Elaska kommentti vie voiton ja se on tässä suoraan kauniisti kopsattuna:
“Hän olisi ehkä 170-175 cm pitkä.
Paksut, hyväkuntoiset hiukset, jotka kasvaisivat nopeasti (ja olisivat luonnostaan oikein punaiset).
Kynnet olisi vahvat ja helppo kasvattaa pitkiksi, jos tahtoo.
Hänen silmänsä olisivat kirkkaan vihreät tai raikkaan siniset.
Hän olisi hoikka, mutta hänellä olisi isot tissit ja kiinteä, muodokas perse.
Kasvot olisivat naisellisen kauniit, vähän söpötkin. Hän olisi kaunis myös ilman meikkiä ja vaikka suoraan heränneenä sen näköinen, että voi lähteä minne vain laittelematta naamaansa.
Ihmiset olisivat viehättyneitä hänen ulkonäöstään, mutta eivät mainitsisi siitä jatkuvasti ja he huomaisivat myös hänen ihastuttavan persoonallisuutensa.
Hän osaisi pukeutua kauniisti ja kävellä korkkareilla hyvin.
Hänellä olisi hyvin toimiva ruoansulatus, hänellä olisi hyvä vastustuskyky. Hän olisi muutenkin kaikin puolin perusterve ilman ainakaan mitään pysyviä sairauksia tai vammoja.
Hän olisi älykäs ja muutenkin lahjakas. Hän olisi mukava ja hauska persoona, jolle ystävien ja kavereiden saaminen olisi helppoa. Ihmisillä ei olisi ongelmia olla hänen seurassaan, vaikka hän onkin niin loistava nainen. Ihmiset eivät valittaisi hänelle, kuinka kateellisia ovat eikä heidän tarvitsisi vahdata poikaystäviään hänen takiansa. Hänellä olisi elämässään paljon niin mukavia, jännittäviä kuin ikäviäkin hetkiä ystäviensä kanssa, joita kelpaisi myöhemmin muistella.
Hän tekisi useaa eri työtä elämänsä aikana ja tienaisi hyvin. Hän matkustelisi elämänsä aikana paljon, välillä hetken asuenkin jossain muualla päin maailmaa. Hän asuisi ihanan miehensä kanssa modernihkossa, valoisassa talossa lähellä järveä, tai ainakin heidän kotoisa kesämökkinsä olisi järvenrannalla. Lapsi tai kaksi heillä myös joskus olisi. Hänen synnytyksensä olisivat olleet suht. helppoja eikä raskaus tai imetys näkyisi hänen vartalossaan myöhemmin mitenkään.”
Siinäpä meille hiukan tavoitetta. Usein keskustelussa mainittiin (luojan kiitos) myös, että eihän täydellistä ihmistä ole olemassakaan. Silti täydellisyyttä tavoitellaan ja masennutaan, kun emme onnistukaan olemaan virheettömiä. Voi miksi?
Tuntuu, että täydellisyyden tavoittelu on yhtä kuin täydellinen ulkokuori. Veikkaan, että harvempi ihminen tuskailee sen kanssa, ettei (vielä) omista tuota mökkiä järven rannalla, mutta useampi juoksee sen kiinteän, muodokkaan perseen perässä. Ensin tulee perse, sitten mökki. Siinä välissä voidaan laittaa tekokynnet, värjätä kulmat, laittaa tekoripset ja käyttää muutamaa filtteriä ennen päivittäisen selfien julkaisua. Sekin on kaikki ihan ok, ei ole tarkoitus arvostella, vaan mietin vain tätä täydellisyyden yhtälöä ja miten ihmeessä päädyimme ajattelemaan, että tuo on täydellisyyttä?
Elaska:n mielipide täydellisyydestä mainitsee myös persoonallisuuden. Hän on ihastuttava, hauska ja mukava persoona. Persoonan lisäksi hän on tietysti älykäs ja muutenkin lahjakas, mutta kaikki tulevat hänen kanssaan toimeen, vaikka hän on niin loistava ihminen. Vaikka? Oletus on siis, että jos on täydellinen ihminen, muut tulevat olemaan kateellisia hänelle. Surullista, mutta varmaankin totta. Kateellisuus toisaalta saattaa kummuta juuri siitä, että yritetään mahtua tuohon täydellisen ihmisen muottiin eikä osata olla iloisia omasta navasta ja elämästä vaan nähdään toisen ihmisen täydellisyys ikävänä asiana, ikään kuin uhkana omalle elämälle. Se taas mielessäni voisi liittyä siihen, että oma sisin pomppii vähän liikaa ulkoisten asioiden ja odotusten, paineiden mukaan eikä ole (vielä) sinut itsensä kanssa.
Terveys mainitaan myös lyhyesti. Hyvä vastustuskyky sekä hyvä ruoansulatus. Veikkaan, että hyvällä ruoansulatuksella viitataan neiti täydellisen hoikkaan olemukseen. Hyvä ruoansulatus on a ja o litteää vatsaa metsästäessä. Täydellinen kroppa toimii myös moitteettomasti.
Sitten tietenkin raha. On hyvä työ, mukavasti rahaa ja kokemusta myös ulkomailta. Moderni talo, järvimaisemat. Ihana mieskin löytyy. Raha tuo täydellisyyteen oman ulottuvuutensa. Eikö ihminen voi olla täydellinen, jos on hoikka, isotissinen, kiinteäpeppuinen ja loistava persoona, mutta ei rahakas? Missä vaiheessa ulkoiset, materiaaliset asiat kiinnitettiin täydellisyyden määritelmään? Tai se, onko kotona hyvännäköinen puoliso?
Viimeisessä lauseessa palataan kuitenkin siihen täydellisyyteen, joka tuntuu olevan aina pinnalla eniten: ulkoiseen olemukseen. Raskaus ei näy hänen kropassaan ollenkaan. Hän on äiti, mutta täydellinen vartalo on säilynyt! Hallelujaa.
Tämähän oli vain yksi mielipide muiden joukossa, mutta minusta juuri omiaan edustamaan sitä, millaisessa maailmassa elämme. Täydellistä olomuotoa etsiessä, jossa suurin painoarvo on siinä, miltä pinta näyttää. Raha sekä maallisen mammonan omistaminen täydellistää myös. Välillä muistetaan, että persoonallakin on väliä. Mutta. Aina palataan takaisin alkuun: kroppaan.
Missään vaiheessa Elaska ei mainitse, että tämä täydellinen ihminen olisi onnellinen. Toki hän voi olla onnellinen, tarina ei kerro, mutta minusta siinä on jättimäisen iso juju, että juuri se jäi mainitsematta ja tarraudun siihen täysillä. Minä olen ennemmin onnellinen kuin täydellinen.
Kerrottakoon, että Googlessa täydellisyyttä etsiessä hakutuloksissa tulee vastaan myös matemaattisia yhteyksiä, esim. “täydellinen luku” ja “täydellinen neliö”. Näissähän täydellisyys on järkeenkäypää, koska täydellisyyttä voidaan mitata numeroilla. Täydellisen ihmisen mittoja ei onneksi löytynyt (ainakaan vielä). Ihminen on enemmän kuin numero.
Ja ei, minulla ei ole vastauksia näihin heiteltyihin kysymyksiin, joita niin ahkerasti viljelin. Kunhan vain haluan vähän kyseenalaistaa, missä mennään. Kumman perässä kannattaa loppupeleissä juosta, onnellisuuden vai täydellisyyden? Oletko onnellinen, kun olet täydellinen? Milloin tiedät saavuttaneesi täydellisyyden? Aivan. Entä jos olisitkin vain onnellinen? Ehkä jo nyt.
Perfection.
Perfect. What is it? Flawless, having all the required elements. Wholesome. Not missing any parts. Says dictionary. But what does the people say?
When you write “perfect” in Google, (ok I did this in Finnish but the story here is the point, keep reading folks), the results are i.e. “perfect low cal pizza crust”, “perfect body”, “perfect diet”, “perfect woman”. How perfect.
Next Google suggests the searches other people have done: “perfect human being”. Oh geez, why? I’m not perfect, I don’t know.
In the end my curiosity wins and I click the perfect human being! Amusing. The first search results are the discussion forums. I have to stop my amazing research of perfection here because I tend to avoid these Finnish, particular forums on the web sites called something like baby.fi (mommy chats), ourfamily.org (no comments), and demi.fi (teenage magazine) as long as possible.
But no. My curiosity can’t be controlled here. I have to know what is the definition of a perfect human being based on the public. I click the teenager forum and start reading. Alias Elaska’s comment wins and I shamelessly copy paste it here.
“She would be maybe 170-175 cm tall. Her hair is thick, in very good condition, grows fast (the natural colour is red). Her nails are strong and easy to grow and keep long, when she wants. The color of her eyes is bright blue or green.
She would be skinny, but she has big boobs and firm, curvy ass.
Her face would be beautiful, also in a cute way. She would be very beautiful also without make up and she could leave the house even tho she has just woken up because that’s just the way she looks.
Other people would be attracted by her looks but they wouldn’t mention it all the time because they also notice her lovely personality. She can also dress herself really nicely and walk elegantly with high heels.
She would have a good digestion, and a good immune system. She would also be healthy in general.
She would be intelligent and talented. She would be a nice and funny person who gets new friends easily. Other people would not have any problems with her although she is such a wonderful and extraordinary woman. People would not complain how jealous they are to her and they would not have to watch their boyfriends because of her. She would have many pleasant, exciting moments (but also couple uncomfortable ones) with her friends to remember and talk later on.
She would do couple different jobs during her life and make good money. She would travel a lot during her life, also living abroad for a while. She would live with her handsome, lovely man in a modern house full of light on a lake, or at least their cozy summer cottage would be nearby a lake. They would have one or two children. Her labor would have been relatively easy and there would not be any marks or scars of the pregnancy or breast feeding in her body later on.”
So there some goals for life for us ladies. It was also mentioned quite often in this discussion thread (thank god) that there is no such thing as a perfect human being. But still, many, too many, people are striving towards perfection and then get depressed when realising that we are not perfect.
I feel like the perfection we are hunting means the same as the perfect “exterior”, the looks of one. My guess is that not so many people are actually getting depressed because they don’t own the cozy summer cottage yet but more are running after the firm, curvy ass and feel down if the butt happens to be too flat or fat. So first things first: number one is ass, later comes the nice cottage. In the meantime, we can get nail extensions, hair extensions, bigger boobs and use some filters before posting the daily selfie. That’s all fine too, I don’t mean to judge anything, I am just wondering the equation of perfection and how we ended up thinking that those things mean perfection?
Elaska’s opinion about perfection mentions also personality. She is delightful, funny and nice person. People get along with her although she is so wonderful. Although? So the assumption is that if you are a perfect human being, other people will be jealous. Well yea, not everyone can be perfect.
Health is also mentioned shortly. Good digestion and immune system. My another guess is that the good digestion is related with the skinny figure of miss perfect… In the hunt of flat stomach, a great digestion is quite beneficial after all.
Then we move on to money. She has good job, lots of money and some experience from abroad. Modern house, beautiful scenery from living room window. Perfect man.
So money brings another dimension to perfection. This makes me think. Can a person be perfect if she would be skinny with big boobs and firm butt, great personality but she is poor? At which point this kind of external, materialistic matters are attached to the definition of perfection? Or the fact if there is a good looking spouse at home?
Well the last sentence of Elaska’s story seems to summarise it all. Pregnancy didn’t affect her body at all. She is a mother but she managed to maintain the perfect body. Halleluja. Back to the surface, the body.
This was just one opinion among others but I think it is a good example to represent the world where we seem to live in. In the quest for perfect appearance. Money and materia makes your perfect more well rounded. Sometimes we remember that personality matters too. But. Then we always return back to the beginning. The body.
Elaska doesn’t mention in her description that this perfect woman would be happy. Sure she also could be happy, but to me it is important that she did not mention happiness. I cling my all hopes on that. She might be perfect but she might not be happy. Perfection did not bring happiness. And I am rather happy than perfect.
Now I also must mention that when looking at the search results of “perfection”, some mathematic results also occur, for example “perfect square”. There I can understand perfection because we can measure perfect squares with numbers. But the numbers of a perfect human being? Thank goodness those have not been defined (at least yet). Human being is more than a number or a set of numbers. Something that cannot and should not be measured.
And no. I don’t have answers to these questions I was throwing around. I just wanted to write, question and ponder a little bit where are we and where are we going. Would we rather run after perfection or happiness? Are you happy when you are perfect? When you know you have reached perfection? Exactly. Could we try to be more present and enjoy life instead? Maybe just focus on love. To me, that seems to make people happy. I mean if they love what they do, if they have love in their lives. If they love themselves.
(Post script. I talked with my cousin after publishing this post in Finnish and she studies psychology.. So she said that for her, happiness seems to be one form of perfection as well. That people chase happiness like it would make them perfect. That was an interesting thought as well.)